RITUAL IHA ABUT SIRA FOKIT HUSI RAI NIA LETEN
Husi: Carlos da Silva L. F. R. Saky
Ai-hun ida-ne’ebé moris ona tinan atus ba atus, ne’ebé kuda husi liman sira husi ita-nia bei-ala sira nian ho konxiénsia ba futuru ida-ne’ebé sira rasik sei lato’o haree ho matan rasik, agora fokit sai husi nia abut lori naran dezenvolvimentu infraestrutura nian. La’ós de’it oho nia hun ho mota-serra sira; maibé ho eskavador fokit tomak nia abut husi rai laran, hanesan nia laiha direitu atu hamrik nafatin iha rai ne’ebé durante tempu naruk nia rasik proteje. Molok hatun aihun boot no tuan hirak ne’e, halo uluk ritual tradisional. Tanba sira fiar iha kriatura ruma mak hein aihun boot tuan hirak ne’e. Hamulak ho liafuan lulik sira, bolu no hahii beiala sira, no husu lisensa. Malus ben no ran manu nian sira seidauk maran, mota-serra lian haklalak hatun sanak no aihun sira, eskavador les rai, doko no les aihun sira, fokit sa’e mai rai leten abut sira, no hakotu memória ekolójika tinan atus ba atus nian.
Ita lahatene se bei-ala sira autoriza ka sira tanis tanba ita sobu sira-nia liman fatin. Ita mos lahatene natureza ksolok tanba ita tesi kotu sira nia liman ka ain ida. Iha loron hirak liu ba, mosu inundasaun maka’as iha Dili laran, mosu interpretasaun oioin. Balun dehan natureza mak hirus, seluk dehan bei-ala sira mak hirus, tanba ita sobu natureza no sobu bei-ala sira nia liman foun. Independentemente husi natureza no bei-ala sira hirus ka lae, maibé bainhira ita tesi ai arbiru, sá tan hatun aihun boot no tuan sira mak sei provoka bailoron naruk, halo udan boot no rai halai. Nudar nia konsekuénsia, halo ita ema mate no nune’e mos kriatura moris sira seluk, ita ema ne’ebé destroe ka sobu natureza nunka asume responsabilidade moral bai ta-nia krimi rasik, maibé ita fo sala fali natureza.
Ritual tradisional nia hun mai husi kosmovizaun ida ne’ebé hatene katak ema la’ós na’in absolutu ba natureza. Aihun boot no tuan sira mak halibur bee, fo mahan ba rai, uma ba manu, uma ba kriatura sira no moris seluk sira, no sinal ba kontinuidade moris. Husu lisensa ba bei-ala sira, ninia signifikadu loloos mak, tetu ho sériu se asaun ne’ebé nia sei halo respeita balansu natureza nian. Maibé bainhira ritual sai de’it inisiu hodi halo destruisaun total, nia nakfilak ba justifikasaun simbóliku ba desizaun ne’ebé hola uluk ona. Sakralidade hatudu de’it iha liur, maibé nia kontiudu etiku mamuk.
Fokit aihun tinan atus ba atus ida to’o nia abut la’os de’it oho aihun ida. Maibé hakotu sistema ekolójiku ida ne’ebé serbisu ona durante sékulu barak. Abut kle’an sira ne’ebé durante ne’e absorve no rai udan bee, ne’ebé tahan rai atu lamonu ka lahalai, no proteje rezerva bee ho estável iha rai laran, sobu iha oras balu de’it. Rai-ku’ak boot ne’ebé nakloke luan iha rai leten la’ós de’it kanek fízika iha rai leten; maibé perturbasaun seriu ba siklu bee. Rai ne’ebé uluk bele simu udan been ho neineik, agora fasil liu atu halo eskoamentu lais. Udan boot ne’ebé tun lais liu suli tama iha mota laran no fatin kle’an sira aumenta risku ba inundasaun. Pelu kontráriu, iha tempu bailoron, rai ne’ebé lakon ona abut husi ai sira sei maran lais, agrava liu tan rai maran no nakfera tanba laiha bee.
Husi perspetiva sientífika, aihun boot no tuan rai karbonu barak ne’ebé nia kolekta durante dekada no sékulu sira. Bainhira fokit sai nia abut no husik dodok ka sunu, karbonu ida-ne’e fila hikas ba atmosfera hanesan karbonu dioksida, kontribui ba mudansa klimátika. Ritual tradisional ne’ebé hasa’e ba bei-ala sira lahapara reasaun kimika ida-ne’e. Nia labele kaer molekula karbonu atu hela nafatin iha ai nia laran. Iha kontestu mudansa klimátika globál, kada aihun tuan ne’ebé ita oho hanesan retroseu ka hakat hakiduk ba kotuk iha esforsu satan aselerasaun akesimentu rai. Kuda hikas finin foun iha fatin lahaesan iha tempu badak; presiza dekada ka tinan atus hodi hetan kapasidade ekolójika hanesan ai tuan ne’ebé oho ona.
Oinsá ho bei-ala sira ne’ebé ita bolu iha hamulak sira? Serake sira simu duni sira nia eransa ne’ebé ita fokit husi nia abut? Ai-hun ne’ebé sira kuda la’ós vejetasaun ida de’it. Nia mak tutan sira-nia liman ba loron oin; nia mak halo jestaun responsabilidade entre jerasáun sira. Nia mak sai fatin mahan ba oan ho bei-oan sira, uma ba manu sira, tadak espasu ba komunidade. Se uma ne’ebé sira harii ita sobu sein razaun urjente ruma, ita sei hanaran ekstinsaun ka halakon istória. Tanba sá bainhira buat ne’ebé destruida mak aihun boot no tuan, ita konsidera ida-ne’e apenas konsekuénsia normal husi “dezenvolvimentu”?
Iha ne’e mak mosu kontradisaun moral ne’ebé malorek tebes. Ita kaer metin forma ritual ne’ebé bei-ala sira husik hela, maibé ita hamamuk ninia signifikadu. Respeitu loloos ba bei-ala sira la’os hatudu husi númeru simbolu tradisaun ne’ebé ita hatudu, maibé ba fidelidade garante ekilibriu entre nesesidade ema nian no kontinuidade natureza. Ita prezerva forma ritual, maibé lakon ninia espíritu. Omenajen lolos la’ós iha liafuan sira ne’ebé ita uza iha hamulak ba bei-ala sira, maibé iha asaun ka valor sira ne’ebé sira husik hela ba ita.
Serake laiha dalan seluk atu halo dezenvolvimentu sein destruisaun? Dala barak hatan ba liahusuk ne’e katak laiha alternativa seluk: estrada tenki ba los mai los, fatin tenki luan, projetu tenki hotu iha nia tempu. Maibé iha fatin barak iha mundu, planu dezenvolvimentu ho aproximasaun ekolójiku ne’ebé kriativu – ajusta dezenhu no trajetu, halo estrada sees husi aihun boot no tuan, proteje aihun tuan sira hanesan parte husi planu urbanístiku no integra patrimóniu natural hanesan parte sentral husi dezenvolvimentu. Dezenvolvimentu sein planu urbaniístiku sei sobu tomak eransa istórika sira, sobu tomak ita-nia bei-ala sira nia liman fatin. Alternativa sempre iha bainhira vontade polítika no imajinasaun étika ka moral mos iha. Buat ne’ebé falta la’os alternativa tekniku, maibé korajen atu hatuur natureza hanesan parseiru, la’os obstákulu. Bele loke dalan foun liu husi fatin seluk, bele mos husik aihun boot sira hamrik iha klaran no estrada liu iha sorin-sorin. Muda komunidade di’ak liu duke oho aihun boot no tuan sira. Estadu bele rekompensa kumunidade ho osan ka halo uma seluk ba sira maibé Estadu labele rekompensa aihun boot no tuan sira, labele rekompensa bei-ala sira ho osan ka halo uma seluk ba sira.
Ita moris iha tempu ne’ebé inundasaun mosu fila-fila, iha tempu ne’ebé bailoron dala barak naruk no duru, no temperatura iha sidade sira sai manas tan de’it tanba lakon espasu verde. Ita seidauk konxiente ba buat hirak ne’e, tanba ne’e ita taka matan hatun aihun boot no tuan sira. Iha krizi klimátika global, fokit mos ai-hun boot no tuan tinan atus ba atus nian ho razaun ba projetu ka dezenvolvimentu sira ba tempu badak nian hanesan aktu ida ne’ebé la’ós de’it sai problema ambiental nian, maibé problema istóriku no moral. Nia hakotu ligasaun entre pasadu no futuru. Nia troka kontinuidade ho hakarak halo buat ida ho lais, ho buat ida kle’an ho buat ida namalele iha rai leten. Ita duni projetu hodi selu malu nia tusan hodi sobu ita nia bei-alan sira nia liman fatin ne’ebé iha valor aas tebes ba ita-nia moris, iha ne’ebé sei lori kustu boot tebes ba ita no umanidade.
Se ritual tradisional hakarak kontinua iha ninia signifikadu loloos, nia tenki sai konxiénsia krítika, la’ós formalidade de’it. Nia bele hapara desizaun ne’ebé viola ekilíbriu moris. Sein ida-ne’e, nia transforma de’it ba kurtina kultural ne’ebé taka realidade katak ita rasik mak les abut husi ita-nia moris rasik.
Ikus liu, ita tenki tau iha ulun katak, fokit aihun boot no tuan ida husi nia abut ne’ebé kuda husi ita nia bei-ala sira mak lalenok ba ita-nia sivilizasau. Serake ita jerasaun ne’ebé respeita eransa ne’e liga husi asegura ita nia bei-ala sira nia liman fatin, ka jerasaun ne’ebé sei kondenadu halo destruisaun lori naran progresu nian? Hatan ba liahusuk ne’e lahetan iha hamulak barak ne’ebé ita halo, la’os iha númeru malus tahan ho bua no ahu butuk ne’ebé ita mama, la’os iha manu hira mak ita oho hodi hasa’e ba bei-ala sira, ne’ebé ikus mai ita rasik mak han, kestaun la’ós de’it konaba aihun ida ne’ebé ita fokit husi nia abut. Kestaun mak konaba tipu sivilizasaun ne’ebé ita hakarak sai ba: ida-ne’ebé respeita eransa ho proteje nia, ka ida ne’ebé bolu ka evoka beiala sira, maibé hamos sira nia liman fatin sira. Resposta la’os iha seremonia ritual sira, maibé iha desizaun real ne’ebé ita hola ba rai ne’ebé ita sama no hela iha leten.


















No comments:
Post a Comment