Entrevista exkluziva ida ne'e halo husi Jornal Diario no publika ona iha loron 24 fulan novembru 2025. Iha publikasaun, Diario fo titulo ba entrevista ne'e : "Tanba de'it poder lider sira lakon sentidu Unidade nasional." Iha okos ne'e, sei versaun orijinal autor nian rasik, seidauk iha introdusaun husi Diario nian, nune'e mos seidauk editadu husi Diario. Resposta ba pergunta eskrita sira Diario nian mak hanesan iha okos:
1. Oinsa ho ita nia observasan ba Jeransaun tuan sira nia ukun, saida mak Jeransaun foun presiza aprende husi sira ukun ne'e?
Lideransa jerasaun tuan sira nian iha Timor-Leste hanesan paradoksu istóriku ida ne’ebé labele tau subar iha kortezia polítika nia kotuk. Sira mak erói ne’ebé harii rai ida-ne’e husi destruisaun sira ne’ebé provoka husi okupasaun Indonézia nian durante tinan 24 nia laran. Iha ukun-an nia laran sira konsege harii instituisaun sira estadu nian nune’e mos infraestrutura bazika sira, la’os de’it iha kapital, maibé mos iha munisipiu no postu administrativu sira, maski seidauk kompletu. Sira mantéin estabilidade polítika no governativa no kria kondisaun oioin hodi povu bele moris hakmatek, Sira mos hamosu polítika sosial balun ne’ebé di’ak hanesan subsidiu ba idozu sira, apoiu ba defisiente sira, subsidiu ba veteran sira. Sira mós hamosu Lei Fundu Petroleo ne’ebé di’ak hodi jere mina no gas ne’ebé to’o ohin loron sai fonte reseita ne’ebé boot liu hodi finansia despeza sira Estadu nian. Hirak ne’e mak sai susesu jerasaun tuan sira nian. Maibé, iha tempu hanesan sira mós sai autor ba krizi lubun ida ne’ebé akontese iha Timor hanesan krizi polítika no militar iha 2006, 2007 ne’ebé kuaze halo Timor nakfera ba loromonu no lorosa’e, no ita sei sente ninia impaktu to’o ohin loron. Sira mos kria impase polítika durante tinan naruk no nundar nia konsekuénsia mak halo sira fila kotuk ba malu to’o ohin loron.
Aleinde hirak ne’e, sira seidauk harii sistema ida metin, seidauk liberta ho lolós polítika sira husi dai ka rede klientelizmu nian, lealdade pesoal no dependénsia ba figura sira ne’ebé hahí no hana’i. Sira seidauk konsege harii arkitetura Estadu ida ne’ebé madura, sólida no demokrátika lolós. Ohin loron ita hasoru tan estadu kapturadu husi rede mafia no krimi organizadu sira. Sira seidauk hametin lei sira ho didi’ak, no dala ruma sira rasik la’o de’it iha lei sira nia leten no viola konstituisaun. Sira falla lori Estadu ba modernidade institusional. Sira seidauk hatudu kompromisu real ida atu harii instituisaun ne’ebé forte.
Sira kontinua governa ho mentalidade rezisténsia nian: komandu sentralizadu, desizaun sira personalizadu, deskonfiansa ba krítika sira no iha tendénsia ida atu haree diverjensia hanesan traisaun ida. Sira la-konsege transforma war leaders ba state builders. Nu’udar nia konsekuénsia mak instituisaun públika sira kontinua frájil ka fraku, burokrasia la-funsiona ho efikaz no sistema polítiku ida ne’ebé kontinua hadulas iha figura tuan sira ne’ebé sente Estadu ne’e sei labele la’o ba oin sein sira.
Ba rai li’ur sira hanorin ema konaba dialogu no rekonsiliasaun, maibé iha rai-laran, entre sira, buat rua ne’e hanesan la-funsiona. Ohin loron sira nia relasaun identiku liu ho selok malu, siku malu, satan malu, hatun malu no seluk-seluk tan ne’ebé hamosu impase polítika no afekta ba unidade nasionál. Joven barak mós kopia polétika aat sira ne’e, lakohi haree líder sira hamutuk no dala ruma halo “status” sira soran líder sira. Moras aat sira ne’ebé ita presiza kura.
Jerasaun foun sira presiza aprende aten-brani, dixiplina, ispíritu sakrifísiu no tahan ba presaun oioin husi jerasaun tuan sira. Presiza aprende oinsa halo diplomasia no kria relasaun di’ak ho rai viziñu sira nune’e mos presiza aprende oinsa promove prosesu rekonsiliasaun ho rai viziñu Indonézia no rekonsiliasaun entre timor-oan sira. Mós presiza aprende husi sira nia erru no fallansu sira hanesan temi iha leten hodi labele repete hikas.
2. Tuir ita nia haree jerasun tuan sira hatudu duni unidade Nasional ka La'e, karik sira la hatudu unidade Nasional tanba sá?
Unidade nasionál la-signifika hotu-hotu tama hamutuk iha partidu ida ka hotu-hotu tama hamutuk iha governu ida, ka hotu-hotu tenki iha hanoin ida de’it. Unidade nasionál signifika hotu-hotu tenki defende interese nasionál hanesan, labele ida dehan A seluk dehan B. Unidade nasionál tenki reflete iha aktu balu, por izemplu, tenki iha konsensu konaba asuntu sira interese nasionál nian, labele ida halo mesak depois impoin ba sira seluk. Buat barak, liuliu asuntu sira ligadu ho interese nasionál, barak mak sai politizadu no partidarizadu, hirak ne’e hotu mak halo fraku unidade nasionál. Auzensia husi dialogu no konsesu sai fukun boot ba hafraku unidade nasionál.
Bainhira ita haree ba istória, unidade jerasaun tuan sira nian lamoris husi kultura polítika ida madura, maibé husi sirkunstánsia istórika ida-ne’ebé ijiji unidade ida-ne’e. Durante okupasaun, sira nia unidade metin tanba iha inimigu ida klaru, iha ameasa real husi okupasaun Indonézia, no interese nasionál boot liu buat hotu-hotu. Maibé bainhira hetan tiha ukun-an, perigu husi li’ur (externo) laiha ona, no mosu halai taru malu ba poder, halo unidade ida-ne’e lakon lais tebes. Haree de’it oinsá lideransa tuan sira, satan malu, siku malu, selok malu no hatun malu tanba de’it poder. Poder halo sira fila kotuk ba malu no lako’alia ba malu. Ida ne’e ladi’ak no la-serve ba Timor. Diferensa hanoin iha rai demokrátiku ida normal, maibé labele fila kotuk ba malu. Diferensa sira bele diskute liu husi dialogu sira nakloke no franku. Dialogu hanesan elementu importante ida husi demokrasia.
Realidade ne’ebé ita haree ohin loron mak líder jerasaun tuan sira, ida-idak preokupadu liu oinsá kaer metin ka hametin sira nia influénsia polítika duke harii unidade nasionál ida lolós. Konflitu entre líder jerasaun tuan sira lahotu de’it. Iha eventu boot sira, envezde hatudu unidade, lideransa jerasaun tuan sira buka sees malu. Kompetisaun ego entre figura lideransa tuan sira repete fila-fila. Sira nia unidade só forte bainhira Estadu iha ona ameasa nia laran. Iha bastidor sira, sira mak sai ajente ka autor prinsipál ba fragmentasaun polítika sira ka polítika sira sobu malu no fahe povu iha rai-laran. Ida-ne’e mós da’et to’o iha ida-idak nia seguidor sira, hodi halo atake pesoal hasoru líder seluk nian, no sira hirus tebes bainhira líder sira buka malu atu ko’alia. Buat hirak ne’e hotu hatudu imaturidade iha polítika.
Ita hakarak haree unidade ida metin entre líder jerasaun sira tuan nian. Unidade ida metin no duradouro, unidade ida ne’ebé tongka Estadu ba tempu naruk, la’os unidade ida ne’ebé depende ba figura, ba emosaun, ka situasaun, maibé unidade ida-ne’ebé tongka ho instituisaun ne’ebé metin, lei sira ne’ebé justa, mekanizmu polítika nebé transparente, partisipasaun ativa no luan husi sidadaun sira, no kompromisu koletivu ida ba interese nasionál iha interese pesoal ka grupu sira nia leten. Só ho sistema ida metin mak halo unidade lanaksobu biar akontese mudansa iha lideransa, biar partidu sira halai taru malu ba poder ka biar mosu krizi ruma, tanba sistema mak funsiona, la’os individuu.
3. Bele ona ka la'e, jerasun tuan sira halo tranzisaun jerasional em termus poder ne'e?
Iha rai demokratiku ida, ita ko’alia kona-ba tranzisaun jerasionál rona ba hanesan estrañu uituan, hanesan poder ne’e jerasaun tuan sira nian, neduni sira mak atu entrega ba jerasaun foun sira. Iha rai sira ukun tuir sistema monarkia ka rejime sira autoritáriu mak funsiona buat ida bolu “tranzisaun jerasionál” katak aman entrega poder ba oan hanesan monarkia sira iha Reinu Unidu no fatin sira seluk, ka iha rejime autoritariu Koreia Norte ho Kuba nian, ne’ebé aman entrega poder ba oan, ka husi maun ba alin.
Iha rejime demokratiku, poder tenki konkista, la’os tau iha bandeiza mak entrega ba malu. Jerasaun tuan ho foun sira, hotu-hotu tama iha kompetisaun mak hetan. Se mak hetan fiar husi povu nia mak hetan poder ne’e. Tinan ruanulu resin ona, jerasaun tuan sira mak sei ukun nafatin, tanba sira hetan fiar husi povu, no jerasaun foun sira seidauk hetan fiar.
Poder ne’e povu nian, maibé nia hanesan masin-midar nebe nehek sira buka no hobur lisuk, biar musan ida de’it, tanba nia lori prazer ida. Tanba ida ne’e mak ema barak buka. Bainhira hetan ona, manan ona nia gostu ka hetan ona prazer mak susar atu husik. Nia hanesan opiu ka droga ida, tanba ne’e, jerasaun tuan sira mós lakohi husik hela. Ne’eduni, ita labele dehan jerasaun tuan sira prontu ona ka lae husik poder ba jerasaun foun sira, tanba sira mos sei hakarak hela. Sira nia konxiensia no idade rasik mak sei fó hanoin ba sira katak sira para ona ka kontinua. Ema balun ukun to’o mate, lakohi husik poder.
Ne’eduni pergunta la’os bele ona ka lae jerasaun tuan sira halo tranzisaun poder ba jerasaun foun sira, maibé pergunta lolós nebe atu hatur mak tanba sá jerasaun foun sira seidauk hetan fiar husi povu?
Jerasaun foun sira seidauk hetan fiar husi povu, tanba agora daudaun povu nia preferénsia sei ba figura jerasaun tuan sira. Povu seidauk hili programa, sira sei hili figura, biar figura sira ne’e rasik la-produtivu ona, ka ukun lalós ona. Sala ne’e la’os figura sira husi jerasaun tuan nian, maibé husi povu nian, tanba povu mak hili. Povu kontente ona ho buat di’ak uituan ne’ebé sira hetan, tanba durante sekulu barak, sira moris susar no moris iha nakukun laran. Sira seidauk haree hetan katak ho mudansa halo sira moris bele sai di’ak liu tan kompara ho ida agora daudaun sira hetan.
Povu mos seidauk fiar ba jerasaun foun sira, tanba jerasaun foun barak mak hanesan kakatua ne’ebé hasara de’it jerasaun tuan sira, lamai ho fiar no hanoin rasik. Sira lahatene marka diferensa ho líder jerasaun tuan sira, nomós labrani kritika polítika jerasaun tuan sira nian ne’ebé ladi’ak, lalós no lahalis ba povu. Dala barak ita rona retorika sira dehan “alternativa” maibé ita laharee hanoin alternativa ka postura alternativa ruma, ita haree de’it mak sira lakohi sai husi lalatak ka mahan jerasaun tuan sira nian. Atu sai alternativa tenki mai ho hanoin foun, hanoin nebe diferente husi jerasaun tuan sira nian, no tenki defende konsistentemente hanoin alternativa ne’e.
Aat liu tan balu dehan “sira soldadu prontu” jerasaun tuan ida ne’ebá nian, ida ne’e mai nian. Povu hakarak tuir líder, tuir komandante, la’os tuir soldadu. Balun hetan daudaun fiar husi povu hanesan líder ona, maibé povu lafihir tanba afinal líder ida ne’e sei iha tan fali ninia líder ketak ida, aat liu tan ninia líder ne’e iha fali partidu seluk nian. Buat hirak ne’e hotu halo povu ladun iha konfiansa, povu hakarak líder ida autónomo, líder ida hamrik iha nia ain-rasik, la’os líder ida tabele fali ba líder seluk. Serbisu hamutuk lós, maibé labele sai fali subordinadu.
Jerasaun tuan sira mós ta’uk atu lakon relevánsia. Balun fiar lós katak sein sira Estadu Timor sei naksobu, hanesan lós nasaun ida-ne’e só bele moris iha sira-nia lalatak okos. Hanoin ida hanesan ne’e reprezenta narsizizmu polítiku ne’ebé aas liu.
Jerasaun foun sira hakarak hetan poder mak tenki buka konkista rasik, la’os hein atu jerasaun tuan sira tau iha bandeiza mak entrega ba sira, tanba ida ne’e sei la-akontese. Se akontese mós ida ne’e la’os matabisu gratuita, maibé tusan, atu ida ne’ebé simu bandeiza ne’e bele defende interese bandeiza na’in nian. Iha ne’e, ema nebe simu bandeiza sei rona liu bandeiza na’in duke rona povu ne’ebé na’in lolos ba poder.
4. Tuir ita nia haree kona-ba kapaside jerasaun foun sira nian bele ona ka la'e, atu simu tranzisaun jerasional poder ne'e?
Hanesan esplika ona iha leten, laiha relevansia ko’alia konaba bele ona ka lae jerasaun foun sira simu tranzisaun jerasionál ka simu poder husi jerasaun tuan sira. Pergunta ne’ebé tuir lolós atu hatuur mak: jerasaun foun sira prontu ona atu ukun ka lae? Uluk ita nunka husu Timor prontu ona atu ukun-an ka lae? Ita mós uluk nunka husu ba jerasaun tuan sira prontu ona atu ukun ka lae? Se hanesan ne’e tanba sá mak ita tenki husu ba jerasaun foun sira prontu ona ka lae atu kaer ukun?
Uluk ema barak duvida ba Timor nia ukun-an, maibé ita ukun-an ona. Atu aat ka di’ak ita la’o daudaun. Jerasaun tuan sira ne’ebé ukun ona iha tinan ruanulu resin lima nia laran, sira mós la-perfeitu, biar iha defeitus barak maibé sira ukun no Timor-Leste la’o hela daudaun ba oin, biar neineik. Tanba ne’e ita labele hein jerasaun foun sira perfeitu lai mak sira bele ukun. Imajina, mak jerasaun tuan sira ne’ebé durante ne’e ukun hela, teki-teki lakon husi ita nia sorin, serake tanba jerasaun foun sira seidauk perfeitu, neduni husik vaziu poder? Ha’u hanoin lae, biar ho defeitu sira nebé iha, jerasaun foun sira sei lahusik rai ne’e monu, tanba barak mós uluk luta no fó an tomak ba ukun rasik-an rai ne’e nian.
Jerasaun foun sira iha enerjia boot, poténsia boot, no iha vontade maka’as atu halo mudansa. Importante mak jerasaun foun sira tenki aprende maka’as oinsa halo jestaun administrativa no jestaun públika ne’ebé di’ak atu labele repete hikas erru ka fallansu sira jerasaun tuan nian. Jerasaun foun barak mós hetan ona fiar husi jerasaun tuan sira, tama iha ukun, infelizmente balun ladun aproveita di’ak, balun fasil monu iha tentativa sira abuzu poder ka korrupsaun, balu fila ba fila mai hasoru justisa, balun julgadu, kondenadu no soe tama iha kadeia. Jerasaun foun sira tenki aprende rasik husi sira nia erru sira hodi labele repete hikas erru ne’ebé iha no tenki tane aas integridade morál no polítika.
Biar jerasaun foun sira iha ninia defeitus, maibé ne’e la-signifika katak sira la-prepadu atu ukun. Rai sira ne’ebé ukun-an ona tinan atus ba atus móss hasoru problema, tanba sá mak Timor ida foin ukun-an, hakarak buat hotu-hotu perfeitu kedas? Importante mak buka aprende nafatin, halo di’ak liu tan no labele monu iha erru ne’ebé hanesan.
5. Saida mak Jerasaun tuan sira presiza halo atu jerasaun foun sira banati tuir sira?
Jerasaun tuan sira tenki hatudu oinsa ukun ho di’ak, hametin sistema, moris tuir prinsipiu ho valor sira demokrasia nian, moris tuir lei, respeita konstituisaun, hatudu integridade morál no polítika, ukun ho hanoin ida hako’ak ema hotu, promove dilogu nudar dalan ne’ebé di’ak liu hodi solusiona problema sira. Rekonsilia malu, labele fila kotuk no sees malu. Diferensa sira bele hakat liu ho dialogu, ho tuur hamutuk no ko’alia ba malu, la’os sees ba malu. Evita instrumentaliza ema, evita esplora ema nia emosaun no sentimentu sira, evita halo retorika mamuk sira, evita bosok no halo promesa enganoza sira. Hahalok di’ak sira mak sei bele sai lisaun ne’ebé jerasaun foun sira atu aprende no banati tuir.
Jerasaun tuan sira tenki simu realidade katak laiha poder ne’ebé rohan laek. Labele obriga an hako’ak metin poder bainhira la-produtivu ona. Buat hotu-hotu iha ninia limite, iha ninia ninin no rohan. Líder boot mak sira ne’ebé hatene bainhira tenki deskansa ka para, laharee ba idade. Nelson Mandela hanesan izemplu ne’ebé diak atu banati tuir, lakohi hako’ak metin poder no presiza fo fatin ba sira seluk. Jerasaun tuan sira Timor nian tenki husik ona hanoin ida katak ho sira de’it mak rai ida-ne’e bele la’o ba oin, sira tenki hatene lei natural, katak loron ida sira sei mate. Ne’eduni, ida-idak bele prepara ninia ema sira iha partidu laran, hodi bele kontinua ukun ba oin.
6. Ita haree sira koalia iha media sosial kona poder atu fo ba jerasaun foun sira, tuir ita, sira prontu ona ka la'e implementa ida ne'e?
Hanesan esplika tiha ona iha leten, poder ne’e hanesan ópiu, hanesan masin midar, ema ne’ebé manan gostu ona susar atu husik hela masin-midar ne’e. Diskursu sira kona-ba tranzisaun jerasionál hanesan sinu ida lian kedas ona iha enkontru sira Maubise I no II, se lasala, desde 2011. Ita hakat liu eleisaun lubuk ida ona, maibé ita laharee hetan rezultadu ruma. Ne’eduni, laiha garantia ruma katak jerasaun tuan sira hakarak hakiduk ona iha tempu badak.
Iha eleisaun dala hira ona, dala tolu ka haat ona, sira promote katak ida ne’e sira nia mandatu ikus ona, maibé ida ikus ne’e sempre sai fali dahuluk iha kada eleisaun. Jerasaun tuan sira hafuhu malu hela, se mak atu hakiduk uluk. Sira hanesan iha slogan ida, “nia hakiduk ha’u mós hakiduk, nia nia lahakiduk, ha’u mos lahakiduk.” Ida ne’e mak durante ne’e la’o hela tanba sira uza poder la’os atu serbi povu de’it maibé atu joga malu. Bainhira jogu ida ne’e la’o nafatin mak sira seidauk hakiduk, satan sira fila kotuk ba malu no hafuhu malu hela, susar atu kombina malu hodi hakiduk dala ida. La’os imposível, iha polítika, buat hotu posível.
Povu mak sai vitima ba sira nia “slogan” iha leten. Se povu matenek, povu haruka sira hotu ba deskansa, lalika hili tan sira nia partidu mak ho mesak-mesak sira ba deskansa ona, maibé se hili nafatin sira nia partidu mak sira sei joga malu nafatin.
Iha tempu ida, jerasaun tuan sira entrega duni poder ba jerasaun foun ida, ba Dr. Rui Maria de Araujo, laliu husi eleisaun, maibe ikus mai sira rasik mak dehan katak uza de’it Dr. Rui Maria ba gerrilla polítika, ne’e signifika laiha vontade atu entrega poder ba jerasaun foun sira, maibe uza de’it hodi halo gerrilla politika. Gerrilla politika hotu tiha, sira husik hela Dr. Rui Maria ba kotuk, jerasaun tuan sira fila tomak ba poder, sira joga malu to’o hamosu impasse polítika, no povu mak sai vítima.
Povu mak tenki matenek, se haree sira la-produtivu ona, hapara sira liu husi eleisaun sira, lalika fo tan votus ba sira, maibé sira mak atu para rasik, depende ba sira nia konxiénsia rasik. Iha Timor laiha ema hanesan Nelson Mandela, ne’ebé hatene an no hakiduk rasik. Salazar lakohi hakiduk, moras atu mate mak Marcelo Caetano troka nia. Iha Indonézia, Suharto foin hakiduk bainhira estudante sira tun no okupa Parlamento Indonézia nian. Ita lakohi situasaun Salazar no Suharto nian akontese iha Timor. Dalan di’ak liu mak tuir Nelson Mandela nian.
7. Saida mak ita bele rekomenda ba jerasaun tuan no foun sira kona-ba tranzisaun poder ne'e?
Jerasaun tuan sira, di’ak liu, husik ona polítika nostáljika no husik ona hanoin ida katak Estadu ida ne’e lasei la’o sein sira. Sira tenki harii instituisaun sira ne’ebé forte no oferese espasu real ba jerasaun foun sira, la’os espasu simbóliku ka espasu mamuk ida atu sira jere husi korredor sira ka atu hanesan líder informal sira ne’ebé hakarak manda ka ukun nafatin husi kotuk. Sira tenki harii sistema ida ne’ebé metin, la’os halo fali sira nia an mak sai fali sistema. Bainhira sistema metin, biar governu ka ema sira ukun troka malu, Estadu sei lanakdoko.
Sira mak tenki hatene an, iha eleisaun mai, hakiduk ona ka avansa nafatin. Sira tenki konxiente katak sira la-produtivu ona hanesan uluk. Buat barak falla tanba sira ladun produtivu ona hanesan uluk. Husik ba jerasaun foun sira mak kompete malu, no husik ba povu mak hili jerasaun foun ne’ebé kompetente liu hodi sai sira nia líder.
Jerasaun foun sira mós tenki para ona duni tuir popularidade sira mamuk no hahú dezenvolve kapasidade ida real no lolós: buka domina administrasaun públika, komprende ekonomia, estuda direitu, pratika diplomasia no aprende lidera ka ukun ho maturidade. Tenki brani afirma an rasik, la’os sai fali estensaun ka liman naruk jerasaun tuan sira nian. Sira tenki hatudu sira nia kapasidade liu husi serbisu maka’as, la’os liu husi retórika.
Se Timor-Leste hakarak ba oin, jerasaun tuan sira tenki brani hakiduk ho dignidade tomak no jerasaun foun sira tenki brani atu prepara an ho tasak molok hakat ba oin. Futuru Timor nian labele sai dadur nafatin ba jerasaun ida ne’ebé lakohi fó fatin no jerasaun ida ne’ebé lakohi aprende maibé hakarak ukun. Timor-Leste presiza líder, la’os erdeiru sira, Presiza vizaun, la’os nostajia. No presiza futuru ida ne’ebé harii husi jerasaun ida ne’ebé preparadu, la’os jerasaun ida ne’ebé hatene de’it haklalak no duni poder, maibé hetan tiha poder, lahatene atu halo saida.
Jerasaun foun sira tenki konxiente katak poder ne’e tenki konkista, tenki hadau, hadau konfiansa povu nian, liu husi eleisaun sira la’os hein atu jerasaun tuan sira entrega husi bandeiza ida, ida ne’e sei la-akontese tanba sira mos hakarak hela poder ne’e. Tenki aprezenta planu no programa sira ne’ebé di’ak no kore-an husi líder jerasaun tuan sira, hatudu katak imi bele sai líder no bele ukun duni, ho nun’e de’it mak sei hetan konfiansa husi povu.








No comments:
Post a Comment